Keksintösäätiö etsii, arvioi ja auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrittäjiä kehittämään keksintöjä ja innovatiivisia ideoita koko maan kattavan verkostonsa avulla.
Lähes 40-vuotias säätiö pyrkii panostamaan nyt entistä enemmän myös uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Tavoitteen tueksi onkin koottu kokeneiden liiketoimintaosaajien verkosto säätiön tukemien keksijöiden avuksi. Liiketoimintaosaajien tehtävänä on auttaa keksijää kehittämään potentiaalisesta innovaatiosta toimivaa bisnestä.
Liiketoimintaosaajilta odotetaan kokemusta start-upeista ja hyvää oman alan tuntemusta.
- Tyypillinen liiketoimintaosaaja on kaveri, joka on asunut ulkomailla, luonut ehkä yrityksen Piilaaksossa ja myynyt sen. Hän on pitänyt sapattivuotensa ja etsii nyt mielenkiintoista tekemistä, Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajanen kuvailee.
Keksintösäätiöllä on sopimus parinkymmenen liiketoimintaosaajan kanssa. Sopimuksessa sovitaan salassapitovelvollisuudesta, sillä liiketoimintaosaajat kuulevat kuukausittain pidettävässä tapahtumassa potentiaalisten keksintöjen tilanteet.
Liiketoimintaosaajat eivät saa työstään palkkaa. Heille tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus sijoittaa tulevaan yhtiöön.
Liiketoimintaosaajat ovat keihäänkärki Keksintösäätiön uudessa mallissa, jolla säätiö pyrkii tuottamaan liiketoimintaa patenttien lisäksi.
- Kärjistetysti aiemmin pyrimme tukemaan keksijää patenttisuojauksen kanssa, nyt pyrimme luomaan uutta liiketoimintaa, kuvailee Risto Paajanen.
Tämä tarkoittaa sitä, että säätiö on valmis tukemaan ja auttamaan myös innovaatioita, jotka liittyvät palveluihin, eivätkä välttämättä sisällä mitään patentoitavaa.
Uudessa mallissa ideoiden suodattaminen lähtee liikkeelle alueellisista Tuoteväylä-tiimeistä, joissa on alueen teollisia yrittäjiä, konsultteja, rahoittajia esimerkiksi Finnveralta ja Tekesiltä sekä hautomoiden yrityskehitysasiantuntijoita. Keksinnöt tiimeille esittelee Keksintösäätiön alueellinen keksintöasiamies.
Vanhassa mallissa Keksintösäätiö sai vuosittain noin 20 000 hakemusta, joista 300 keksintöä sai säätiöltä rahoitusta. Uudessa mallissa säätiö on asettanut tuotostavoitteeksi vähintään 50 yritysaihiota ja noin 20 lisenssointia vuosittain.
Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila ei usko, että suomalaisten kasvuyritysten löytymistä estää pula riskirahasta. Hyvälle paketille löytyy ottajansa.
- Pula on hyvistä kaupallistettavista ideoista. Ei maailmasta raha lopu, Jutila sanoo.
Lue koko juttu Kauppalehdestä
Tämä on ihan hyvä juttu ja oikeaan suuntaan varmasti ollaan Keksintösäätiössäkin menossa. Mutta kehitettävää riittää vielä jatkossakin runsaasti. Tuoteväylä -konseptiin tullaan palaamaan myöhemmin tarkemmin kunhan siitä ja sen toimivuudesta saadaan lisää tietoa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keksintösäätiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keksintösäätiö. Näytä kaikki tekstit
17. kesäkuuta 2010
11. kesäkuuta 2010
Idea-ja keksintökilpailu luonnontuotteiden talteenoton tehostamiseksi
Kesä tuli ja Suomen metsiin alkaa pian ilmestymään sinistä, punaista ja vihreää kultaa. Mustikkaa, puolukkaa ja niiden lehtiä. Siispä metsään niitä poimimaan!
Suomalaiset metsämarjat ja niiden lehdet kiinnostavat kovasti maailmalla. Valitettavasti Suomessa ei vain ole riittävästi poimijoita niiden tehokkaaseen talteenottoon. Niinpä Arktiset Aromit ry ja Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry etsivät 1.4.2010 käynnistyneen kaikille avoimen keksintökilpailun avulla laitteita ja laiteideoita metsämarjojen poiminnan ja kuljetuksen sekä marjojen lehtien talteenoton tehostamiseen.
Arkitset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moision mukaan metsämarjojen kokonaissato yltää hyvänä vuonna lähes 1000 miljoonaan kiloon ja heikkonakin vuonna 500 miljoonaan kiloon. Talteen tästä määrästä otetaan arviolta 40-45 miljoonaa kiloa.
Haussa on siis laite tai idea laitteesta, jolla marjat saataisiin nykyistä nopeammin ja vaivattomammin talteen ja pois metsästä sekä laite, jolla marjojen lehtiä voitaisiin tehokkaasti ottaa talteen teollisuuden tarpeisiin.
Esimerkiksi mustikanlehti on erittäin ravitseva ja terveellinen (kuten tietenkin itse mustikka) ja sitä käytetään jo nyt monissa lääke-, tee- ja luonnonvalmisteissa raaka-aineena. Viime vuonna Saksaan haluttiin ostaa puoli miljoonaa kiloa mustikan lehteä, mutta sitä ei voitu toimittaa järkevään hintaan ja niinpä kaupat menivätkin halvempien tuotantokustannusten Itä-Eurooppaan.
Idea-ja keksintökilpailu käynnistyi 1.4.2010 ja päättyy 15.8.2010. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2010.
Kilpailussa on kolme sarjaa
A. Metsämarjojen poimintavälineet
B. Metsämarjojen kuljetuslaitteet maastosta
C. Metsämarjojen lehtien poimintavälineet
Kilpailussa jaetaan kussakin sarjassa rahapalkinnot kolmelle parhaalle idealle ja innovaatiolle. 1. palkinto on €300, 2. €200, ja 3. €100. Bonuksena Keksintösäätiö valitsee kilpailuehdotuksen, jota säätiö tukee kaupallistamisen alkuselvityksissä.
Idean tai keksinnön tuoman hyödyn ja toteuttamismahdollisuuksien mahdollisimman tarkka kuvaus helpottaa sen arviointia. Ehdotuksia arvioitaessa on merkittävä painoarvo ehdotuksen uutuudella ja liiketoimintapotentiaalilla. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Poimintavälineiden ja kuljetuslaitteiden kehittelyssä edellytetään otettavan huomioon ympäristönsuojelulliset ja kestävän kehityksen edellyttämät luontoa suojelevat lait ja säädökset. Jokamiehen oikeuden piiriin ei kuulu lehtien ja varpujen poimiminen.
Kilpailuun voi osallistua myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.
Kilpailuun osallistutaan vapaamuotoisin kilpailuehdotuksin jotka voi jättää sähköisesti tai kirjallisesti. Kilpailun säännöt tarkempine kilpailuohjeineen löytyvät järjestäjien sivuilta: www.kekery.fi ja www.arktisetaromit.fi
Säännöt (pdf)
Kilpailukaavake (pdf)
Lopuksi hieman MMM:n tietoa vuoden 2009 mustikkasadosta:
Mustikasta saatiin viime vuonna keskimääräistä runsaampi sato ja sitä poimittiin myyntiin lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, kaikkiaan kolme miljoonaa kiloa. Mustikan terveysvaikutukset ja hyvät vientimahdollisuudet ovat kohottaneet marjan arvoa, arvioi maa- ja metsätalousministeriö.
Poimintatuloa mustikasta kertyi koko maassa 4,1 miljoonaa euroa eli luonnonmarjoista eniten. Vientiin mustikkaa meni tuoreena 30 000 kiloa ja pakasteena noin 2 miljoonaa kiloa. Samaan aikaan sitä tuotiin tuoreena noin 1,2 miljoonaa ja pakastettuna 2,9 miljoonaa kiloa.
Myös luomukeruutuotteita hyödynnetään Suomessa kaupallisesti huonosti. Esimerkiksi luomumustikkaa, -puolukkaa ja - lakkaa poimittiin viime vuonna kaupallisesti vain 0,7 miljoonaa kiloa, vaikka potentiaalia olisi huomattavasti suurempiinkin määriin. Luomusertifoituja keruualueita on Suomessa kaikkiaan 7,5 miljoonaa hehtaaria, mikä on viidennes koko maailman luomukeruualueesta.
MARSI 2009 - Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2009 (pdf)
Suomalaiset metsämarjat ja niiden lehdet kiinnostavat kovasti maailmalla. Valitettavasti Suomessa ei vain ole riittävästi poimijoita niiden tehokkaaseen talteenottoon. Niinpä Arktiset Aromit ry ja Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry etsivät 1.4.2010 käynnistyneen kaikille avoimen keksintökilpailun avulla laitteita ja laiteideoita metsämarjojen poiminnan ja kuljetuksen sekä marjojen lehtien talteenoton tehostamiseen.
Arkitset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moision mukaan metsämarjojen kokonaissato yltää hyvänä vuonna lähes 1000 miljoonaan kiloon ja heikkonakin vuonna 500 miljoonaan kiloon. Talteen tästä määrästä otetaan arviolta 40-45 miljoonaa kiloa.
Haussa on siis laite tai idea laitteesta, jolla marjat saataisiin nykyistä nopeammin ja vaivattomammin talteen ja pois metsästä sekä laite, jolla marjojen lehtiä voitaisiin tehokkaasti ottaa talteen teollisuuden tarpeisiin.
Esimerkiksi mustikanlehti on erittäin ravitseva ja terveellinen (kuten tietenkin itse mustikka) ja sitä käytetään jo nyt monissa lääke-, tee- ja luonnonvalmisteissa raaka-aineena. Viime vuonna Saksaan haluttiin ostaa puoli miljoonaa kiloa mustikan lehteä, mutta sitä ei voitu toimittaa järkevään hintaan ja niinpä kaupat menivätkin halvempien tuotantokustannusten Itä-Eurooppaan.
Idea-ja keksintökilpailu käynnistyi 1.4.2010 ja päättyy 15.8.2010. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2010.
Kilpailussa on kolme sarjaa
A. Metsämarjojen poimintavälineet
B. Metsämarjojen kuljetuslaitteet maastosta
C. Metsämarjojen lehtien poimintavälineet
Kilpailussa jaetaan kussakin sarjassa rahapalkinnot kolmelle parhaalle idealle ja innovaatiolle. 1. palkinto on €300, 2. €200, ja 3. €100. Bonuksena Keksintösäätiö valitsee kilpailuehdotuksen, jota säätiö tukee kaupallistamisen alkuselvityksissä.
Idean tai keksinnön tuoman hyödyn ja toteuttamismahdollisuuksien mahdollisimman tarkka kuvaus helpottaa sen arviointia. Ehdotuksia arvioitaessa on merkittävä painoarvo ehdotuksen uutuudella ja liiketoimintapotentiaalilla. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Poimintavälineiden ja kuljetuslaitteiden kehittelyssä edellytetään otettavan huomioon ympäristönsuojelulliset ja kestävän kehityksen edellyttämät luontoa suojelevat lait ja säädökset. Jokamiehen oikeuden piiriin ei kuulu lehtien ja varpujen poimiminen.
Kilpailuun voi osallistua myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.
Kilpailuun osallistutaan vapaamuotoisin kilpailuehdotuksin jotka voi jättää sähköisesti tai kirjallisesti. Kilpailun säännöt tarkempine kilpailuohjeineen löytyvät järjestäjien sivuilta: www.kekery.fi ja www.arktisetaromit.fi
Säännöt (pdf)
Kilpailukaavake (pdf)
Lopuksi hieman MMM:n tietoa vuoden 2009 mustikkasadosta:
Mustikasta saatiin viime vuonna keskimääräistä runsaampi sato ja sitä poimittiin myyntiin lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, kaikkiaan kolme miljoonaa kiloa. Mustikan terveysvaikutukset ja hyvät vientimahdollisuudet ovat kohottaneet marjan arvoa, arvioi maa- ja metsätalousministeriö.
Poimintatuloa mustikasta kertyi koko maassa 4,1 miljoonaa euroa eli luonnonmarjoista eniten. Vientiin mustikkaa meni tuoreena 30 000 kiloa ja pakasteena noin 2 miljoonaa kiloa. Samaan aikaan sitä tuotiin tuoreena noin 1,2 miljoonaa ja pakastettuna 2,9 miljoonaa kiloa.
Myös luomukeruutuotteita hyödynnetään Suomessa kaupallisesti huonosti. Esimerkiksi luomumustikkaa, -puolukkaa ja - lakkaa poimittiin viime vuonna kaupallisesti vain 0,7 miljoonaa kiloa, vaikka potentiaalia olisi huomattavasti suurempiinkin määriin. Luomusertifoituja keruualueita on Suomessa kaikkiaan 7,5 miljoonaa hehtaaria, mikä on viidennes koko maailman luomukeruualueesta.
MARSI 2009 - Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2009 (pdf)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
