10 askeen pikaopas keksinnön matkaan ideasta lisensoiduksi tuotteeksi
Jatkoa eiliseen..
Askel 6 Myyntiesitteen voima
Välitä ideasti tehokkaasti A4:n (tai parin) muodossa.
Tärkein apuväline myydessä ideaa muille.
Visualisoi, ole luova, mutta älä tee esitteestä liian sekavaa äläkä esitä tylsiä kaavioita.
Yksinkertaista.
Yhden lauseen hyötyselvitys mukaan esitteeseen.
Jälleen kerran, jos sinulla itselläsi ei ole tarvittavaa graafista osaamista hyvälaatuisen myyntiesitteen luomista varten, käytä ehdottomasti ammattilaisen apua tässä vaiheessa.
Askel 7 Idean suojaaminen
Patentin ja mallinsuojan voima.
IP-strategia.
Etsi yrityksiä jotka ottavat vastaan ideoita avoimen innovaation kautta.
Mikään yritys ei halua huonoa julkisuutta idean ryöstämisestä aiheutuvasta oikeusjutusta.
Älä esittele keksintöäsi julkisesti messuilla, tiedotusvälineissä tai kirjoituksissa ennen kuin olet hakenut keksinnöllesi teollisoikeudellista suojaa, esim. patenttia. Mikäli julkistat keksintösi, sille ei enää myönnetä patenttia.
Mieti taas avuntarvetta. Tarvitsetko ammattiapua suojausprosessissa?
Muista aina säännöllisesti luetuttaa ja allekirjoituttaa päiväyksellä ideavihkosi tms. dokumenttisi jollain muulla henkilöllä. Säästä myös mahdolliset sähköpostikeskustelut. Näin voit tarvittaessa todistaa että olet tehnyt kyseisen idean tai keksinnön tiettynä ajankohtana. Tämän ansiosta selkäsi on turvattu mahdollisessa riita- tai ideanryöstötilanteessa.
Askel 8 Puhelu idean myymiseksi
Kenelle soittaa?
Mitä sanoa?
Etsi joku joka tarvitsee ideaasi (joku markkinointi- tai myyntiosastolla, ei liian korkealla organisaatiossa, se henkilö joka tulee tekemään työn, alihankintayritykset).
"Hei, olen tuotekehittäjä. Voitko sinä auttaa minua? Sain selville että tämä ja tämä kaipaisi parannusta..."
Älä myy puhelimessa mitään.
Älä paljasta enempää kun on tarve herättääksesi kiinnostuksen. Usein kiinnostus herää juuri silloin kun jättää kertomatta asioita ja vastapuolen omassa päässä alkaa raksuttamaan. Näin syntyneet aukot kaipaavat täytettä, joka löytyy juuri sinulta.
Kerro yhden lauseen hyötyselvitys.
Lähetä myyntiesite (email tai postitse) tai nettisivun osoite.
Askel 9 Lisensointisopimuksen neuvotteleminen
Sopimusehdot.
Rojaltihinnat.
Minimitakuu, vuotuinen vähimmäisrojalti (myy x yksikköä tai saan lisenssin takaisin).
Pidä pyyntö matalana.
Pyydä alkumaksua (sinulla on kenties ollut kuluja ja työaikaakin on mennyt paljon).
Ehkä pyydä maksamaan patentin (jos sellaista ei vielä ole, tai etenkin jos tavoitteena hankkia kansainvalinen patentti), koska lisenssisopimus oletettavasti tuottaa panostuksen takaisin lisensoijalle, vaikka patentti säilyykin sinun nimissäsi.
Parannuslauseke (sinä omistat keksintöön tehdyt parannukset).
Laji ja laajuus (yksinoikeus, maantieteellinen, kesto)
"Montako yksikköä voitte myydä ja paljonko voidaan tehdä rahaa? Minun täytyy ymmärtää myös teidän liiketoimintaanne paremmin"
Ehtojen läpikäynti.
Sopimus.
Askel 10 Onnistumismahdollisuuksien kasvattaminen
Lisensoijien valvonta.
Siirtyminen seuraavaan ideaan. Toista askeleet 1-9 uudestaan ja uudestaan.
Jos ideasi torjutaan, kysy miksi se torjuttiin. Oliko idea huono? Oliko markkinat tai tuotto-odotukset liian pienet? Eikö tuote sovi juuri teidän yrityksenne portfolioon?
Pyri saamaan palautetta.
Mieti voisitko kehittää ideastasi paremman version saamasi palautteen pohjalta.
Viimeinen ja tärkein ohje:
Älä missään tapauksessa anna torjumisen lannistaa itseäsi!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vinkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vinkit. Näytä kaikki tekstit
9. kesäkuuta 2010
8. kesäkuuta 2010
10 askeleen pikaopas ideasta tuotteeksi: Osa 1
10 askeleen pikaopas keksinnön matkaan ideasta lisensoiduksi tuotteeksi
Tämä opas soveltuu erityisen hyvin oman idean lisensoimista suunnittelevalle keksijälle, jolla ei ole resursseja keksinnön kaupallistamiseen tai muuten kiinnostusta lähteä yrittäjäksi. Koska kyseessä on pikaopas, asiat on esitetty hyvin tiivistetyssä muodossa eikä niitä ole lähdetty tässä analysoimaan pitemmän kaavan mukaan.
Askel 1 Tutustu markkinoihin
Mene katsomaan löytyykö vastaavaa tuotetta kaupan hyllystä. Saat samalla näkemyksen tuotealueen nykytarjonnasta. Tee pikainen tutkimus Googlella ja patenttihauilla eri termein. Määritä onko idea uusi.
Etsi tuotteellesi potentiaalisia lisensoijia, yrityksiä joiden tuotevalikoimaan ideasi voisi sopia. Kirjoita ylös yritysten nimet.
Askel 2 Keksi markkinoita varten
Tarkkaile ja havainnoi markkinoita. Etsi ja tutustu yritysten toivomuslistoihin, jossa yritykset kertovat minkalaisia tuotteita he etsivät valikoimaansa.
Mieti miten voisit tehdä jostakin olemassa olevasta tuotteesta hieman paremman, lisätä siihen jotain uutta. Usein pienikin parannus riittää mainiosti. Edge-of-the-box -ajattelumalli, jossa ei lähdetä kehittämään täysin uutta (Out-of-the-box) vaan jalostetaan olemassa olevaa ratkaisua, on helpompi tapa lähteä liikkeelle ja kuluttajat ymmärtävät tuotteen edut helpommin.
Etsi puutteita ja ongelmia, esim. uutisista, raporteista, internetin keskustelupalstoilta yms.
Myynti- ja asiakaspalveluhenkilöstö yleensä tietää asiakkaiden ongelmat parhaiten.
Askel 3 Idean arviointi
Määritä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Onko idea kaupallistettavissa?
Mikä on kohdeyleisö? Mieluiten suuri myyntipotentiaali.
Onko tuote valmistettavissa? Paljonko se maksaisi? Se ei saa olla liian kallis valmistaa tai ostaa vaikka hyödyt olisivatkin kiistattomat.
Minkä ongelman idea ratkaisee? Tuotekolminaisuus, Ominaisuus-Etu-Hyöty. Esimerkkinä hammastahna: Hampaat pysyvät kunnossa (Hyöty), koska tahna ehkäisee reikiintymistä (Etu), jonka saa aikaan jokin tahnan ainesosa (Ominaisuus).
Yhden lauseen hyötyselvitys. Tämä on erittäin tärkeä kun lähdet esittelemään ideaasi muille ja siihen tutustutaan tarkemmin askeleessa 5.
Voit myös halutessasi arvioituttaa ideasi julkisella arviointiorganisaatiolla, esim Keksintösäätiollä.
Askel 4 Tuotteen henkiinherättäminen
Toimii näin vs. näyttää tältä -prototyypit. Tarvitsetko prototyypin? Muista että et myy tuotettasi, vaan sen hyötyä!
Loppukäyttäjän saama hyöty tai lisäarvo ratkaisee lopulta sen, pääseekö tuote markkinoille tai että tuleeko siitä menestys, ei pelkkä ulkonäkö, hyvä nimi tai mahtavat ominaisuudet.
Jos sinulla itselläsi ei ole tarvittavaa graafista osaamista, käytä ammattilaisen apua tehdessäsi varsinaisia piirustuksia.
Askel 5 Yhden lauseen hyötyselvitys kuluttajalle
Tiivistä idean hyödyt yhteen lauseeseen.
"Pullonkyljessä oleva mainostila lisääntyy 50%"
"Kuluttaja säästää x minuuttia verrattuna markkinoiden johtavaan tuotteeseen"
"Niska- ja hartiakipuja lievittävä itsehoitolaite"
"Puukko joka ei tylsy koskaan"
"Tussikynä joka ei sotke"
"Autonrenkaiden ekologinen ja erittäin tehokas kierrätysmenetelmä"
"Luonnollinen ja vähäkalorinen vitamiiniviherjuoma"
"Keittiöliinateline, joka poistaa keittiöliinan säilytyksen ikuisuusongelman hygieenisesti ja esteettisesti (Magisso)"
Jne.
Mitä lyhyempi ja ytimekkäämpi sekä maallikkotermein ilmaistu lause, sitä parempi.
Tämän hiomiseen kannattaa käyttää aikaa, koska siinä samalla sisäistää itsekin mitkä ovat ne tuotteen edut ja hyödyt, ja on sitten myös helpompi lähteä niistä muille kertomaan.
Muista myös tuotekolminaisuus, Ominaisuus-Etu-Hyöty.
Jatketaan tästä huomenna askelilla 6-10.
Tämä opas soveltuu erityisen hyvin oman idean lisensoimista suunnittelevalle keksijälle, jolla ei ole resursseja keksinnön kaupallistamiseen tai muuten kiinnostusta lähteä yrittäjäksi. Koska kyseessä on pikaopas, asiat on esitetty hyvin tiivistetyssä muodossa eikä niitä ole lähdetty tässä analysoimaan pitemmän kaavan mukaan.
Askel 1 Tutustu markkinoihin
Mene katsomaan löytyykö vastaavaa tuotetta kaupan hyllystä. Saat samalla näkemyksen tuotealueen nykytarjonnasta. Tee pikainen tutkimus Googlella ja patenttihauilla eri termein. Määritä onko idea uusi.
Etsi tuotteellesi potentiaalisia lisensoijia, yrityksiä joiden tuotevalikoimaan ideasi voisi sopia. Kirjoita ylös yritysten nimet.
Askel 2 Keksi markkinoita varten
Tarkkaile ja havainnoi markkinoita. Etsi ja tutustu yritysten toivomuslistoihin, jossa yritykset kertovat minkalaisia tuotteita he etsivät valikoimaansa.
Mieti miten voisit tehdä jostakin olemassa olevasta tuotteesta hieman paremman, lisätä siihen jotain uutta. Usein pienikin parannus riittää mainiosti. Edge-of-the-box -ajattelumalli, jossa ei lähdetä kehittämään täysin uutta (Out-of-the-box) vaan jalostetaan olemassa olevaa ratkaisua, on helpompi tapa lähteä liikkeelle ja kuluttajat ymmärtävät tuotteen edut helpommin.
Etsi puutteita ja ongelmia, esim. uutisista, raporteista, internetin keskustelupalstoilta yms.
Myynti- ja asiakaspalveluhenkilöstö yleensä tietää asiakkaiden ongelmat parhaiten.
Askel 3 Idean arviointi
Määritä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Onko idea kaupallistettavissa?
Mikä on kohdeyleisö? Mieluiten suuri myyntipotentiaali.
Onko tuote valmistettavissa? Paljonko se maksaisi? Se ei saa olla liian kallis valmistaa tai ostaa vaikka hyödyt olisivatkin kiistattomat.
Minkä ongelman idea ratkaisee? Tuotekolminaisuus, Ominaisuus-Etu-Hyöty. Esimerkkinä hammastahna: Hampaat pysyvät kunnossa (Hyöty), koska tahna ehkäisee reikiintymistä (Etu), jonka saa aikaan jokin tahnan ainesosa (Ominaisuus).
Yhden lauseen hyötyselvitys. Tämä on erittäin tärkeä kun lähdet esittelemään ideaasi muille ja siihen tutustutaan tarkemmin askeleessa 5.
Voit myös halutessasi arvioituttaa ideasi julkisella arviointiorganisaatiolla, esim Keksintösäätiollä.
Askel 4 Tuotteen henkiinherättäminen
Toimii näin vs. näyttää tältä -prototyypit. Tarvitsetko prototyypin? Muista että et myy tuotettasi, vaan sen hyötyä!
Loppukäyttäjän saama hyöty tai lisäarvo ratkaisee lopulta sen, pääseekö tuote markkinoille tai että tuleeko siitä menestys, ei pelkkä ulkonäkö, hyvä nimi tai mahtavat ominaisuudet.
Jos sinulla itselläsi ei ole tarvittavaa graafista osaamista, käytä ammattilaisen apua tehdessäsi varsinaisia piirustuksia.
Askel 5 Yhden lauseen hyötyselvitys kuluttajalle
Tiivistä idean hyödyt yhteen lauseeseen.
"Pullonkyljessä oleva mainostila lisääntyy 50%"
"Kuluttaja säästää x minuuttia verrattuna markkinoiden johtavaan tuotteeseen"
"Niska- ja hartiakipuja lievittävä itsehoitolaite"
"Puukko joka ei tylsy koskaan"
"Tussikynä joka ei sotke"
"Autonrenkaiden ekologinen ja erittäin tehokas kierrätysmenetelmä"
"Luonnollinen ja vähäkalorinen vitamiiniviherjuoma"
"Keittiöliinateline, joka poistaa keittiöliinan säilytyksen ikuisuusongelman hygieenisesti ja esteettisesti (Magisso)"
Jne.
Mitä lyhyempi ja ytimekkäämpi sekä maallikkotermein ilmaistu lause, sitä parempi.
Tämän hiomiseen kannattaa käyttää aikaa, koska siinä samalla sisäistää itsekin mitkä ovat ne tuotteen edut ja hyödyt, ja on sitten myös helpompi lähteä niistä muille kertomaan.
Muista myös tuotekolminaisuus, Ominaisuus-Etu-Hyöty.
Jatketaan tästä huomenna askelilla 6-10.
27. toukokuuta 2010
Miksi lisensointi?
Miksi haluaisin lisensoida tuotteeni saadakseni siitä vain muutaman prosentin rojaltituoton, kun voisin itse valmistaa tuotetta ja pitää kaiken tuoton?
Kun lisensoit tuotteen jollekin valmistajalle, ne mainostavat sitä, markkinoivat sitä, valmistavat sitä ja laittavat omat rahansa likoon. Sinun ei tarvitse itse sijoittaa projektiin suurta rahallista panosta tai ryhtyä pyörittämään omaa yritystä.
Toinen merkittävä lisensoinnin etu on se, että valmistajilla joille tarjoat tuotettasi lisensoitavaksi, on yleensä jo valmiiksi olemassa jälleenmyynti- ja jakelukanavat joihin ne voivat kytkeä tuotteesi suoraan. Jos perustat yrityksen itse, niin taloudellinen panostuksen lisäksi joudut myös aloittamaan käytännöstä tyhjästä ja luomaan uusia suhteita jälleenmyyjiin saadaksesi tuotteesi heidän valikoimaansa.
Tämä voi muodostua ongelmaksi, koska jälleenmyyjät eivät halua toimia yhden tuotteen yritysten kanssa. Jälleenmyyjät haluavat mieluummin toimia yritysten kanssa, joilla on kymmeniä, jopa satoja tuotteita. Monet jälleenmyyjät eivät ota vakavasti yhden tuotteen yrityksiä ja voivat olla huolissaan erityisesti siitä onko yritykselläsi tarpeeksi resursseja toimittaa tuotetta säännöllisesti ja sovitussa aikataulussa.
Kun lisensoit tuotteesi, valmistajalla on jo valmiina nuo tärkeat suhteet jälleenmyyjiin, ja heidän tarvitsee vain lisätä tuotteesi olemassaolevaan järjestelmään.
Entäpä taloudellinen puoli?
Kun perustat oman yrityksen ja aloitat valmistamaan tuotettasi, tulet todennäköisesti tarvitsemaan kymmeniä tai satoja tuhansia euroja tuotteesi valmistamiseen, markkinointiin ja jakeluun. Tämä huolimatta siitä vaikka yksittäisen tuotteesi valmistuskustannus olisi hyvin alhainen, vaikka vain joitakin senttejä. Eli tarvitset isoja summia rahaa markkinointiin, mainostamiseen, levitykseen, valmistamiseen sekä lisäksi työntekijöiden tai alihankkijoiden palkkioihin.
Silti ei tietenkään kannata heti sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että perustaa itse yrityksen ja aloittaa tuotteen valmistamisen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, että et tule olemaan tyytyväinen pieneen tuottoon suhteessa kaikkeen näkemääsi vaivaan. Lisäriskinä on myös se, että kilpailevat valmistajat saattavat päästä niskan päälle jos et saa tuotettasi markkinoille ensimmäisenä ja "ryminällä".
Kun lisensoit tuotteesi valmistajalle, niillä on tarvittavat taloudelliset resurssit usein jo valmiina. Lisäksi niillä voi olla jopa vuosikymmenien kokemus keksintöösi liittyvältä toimialalta. Kokemus ja taloudelliset resurssit ovat erittäin hyvä yhdistelmä, ja ryhtymisessä yhteistyöhön ison yrityksen kanssa piileekin lisensoinnin todellinen voima.
Lisensoidessa, lisensoija (valmistaja jolle vuokraat ideasi) sijoittaa omia rahojaan ja ottaa myös taloudellisen riskin. Ja jos jostain syystä homma ei onnistu ja ne esimerkiksi eivät suoriudu lisenssisopimuksessa sovitusta minimitavoitteesta, purkautuu sopimus ja sinä saat keksintösi oikeudet takaisin itsellesi. Siinä tapauksessa voit tietenkin sitten lisensoida sen jollekin muulle toimijalle, vaikkapa lisensoijan pahimmalle kilpailijalle. Tuotteen lisensoinnissa on siis huomattavasti pienemmät taloudelliset riskit kuin siinä että ryhtyisit itse valmistamaan ja markkinoimaan tuotettasi, eikä sinun esimerkiksi tarvitse ottaa lainaa taloasi tms. omaisuutta vastaan.
Toki jos yritysestäsi tulee tuotteesi ansiosta menestys, voi kokonaispalkkio olla huomattavasti suurempi kuin lisenssistä saatava rojaltitulo. Mutta jos vaikka lisensoisit Coca Colalle keksimäsi uuden pullonkorkkimallin, jota Coca Cola sitten valmistaisi miljardi kappaletta vuodessa, tulisi siitä ihan mukava tulo jos saisit rojaltia vaikkapa vain sentin sadasosan korkilta.
Paljonko lisensointi vie aikaani?
Ajankäyttöä vertaillessa lisensoinnin ja yrittämisen kesken ero muodostuu huomattavaksi. Lisensointiin riittää helposti vain muutama tunti viikossa. Sinulla voi olla täysipäiväinen leipätyö, oma muun alan yritys tai voit viettää paljon aikaa perheesi kanssa, mutta voit silti löytää hyvin aikaa tuotteen kehittämiseen ja sen lisensointiin.
Jos perustat oman yrityksen ja aloitat valmistamaan tuotettasi itsenäisesti, joudut helposti sitoutumaan projektiin pitkäksi ajaksi, jopa vuosikausiksi. Ja jos haluat yrityksestäsi menestyvän ja tuotteesi kunnolla markkinoille ja kaupan hyllylle, se yleensä tarkoittaa pitkiä työpäiviä ja -viikkoja ja pitkistä lomista saat usein vain haaveilla. Yrittäjähän on käytännössä 24/365 "töissä". Lisäksi oman yrityksen pyörittäminen saattaa etenkin vaikeita aikoja kohdatessa aiheuttaa ylimääräistä stressiä, ja sehän ei ole suositeltavaa.
Kun lisensoit tuotteen, valmistaja hoitaa kaiken tarvittavan liiketoiminnan, ja sinulle jää vapaata aikaa normaalia elämääsi varten. Toivottavasti käytät osan tuosta vapaa-ajastasi seuraavan ideasi kehittämiseen tuotteeksi ja sen lisensointiin, jotta pian alat saamaan rojaltikorvauksia myös siitä!
Miksi joku yritys haluaisi maksaa minulle uudesta tuote-ideasta? Eivätkö ne vaan varasta keksintöni?
On hyvin harvinaista että yritys huijaa yksityistä keksijää. Siihen on muutamia syitä. Yksi syy on se, että yrityksen eivät yleensä halua joutua edesvastuuseen sinulle aiheutuneista taloudellisista vahingoista jos pystyt todistamaan että ne varastivat keksintösi. Lisäksi ne eivät halua huonoa julkisuutta. Mikä yritys haluaa että sanomalehdissä ja mediassa olisi uutisia joissa kerrotaan kuinka he ryöstivät keksinnön yksityiseltä keksijältä? Ei mikään yritys. Nykypäivänä myös sosiaalinen media ja ns. "viharyhmät" ottavat helposti asian omakseen, jos ilmenee että joku suuryritys on kohdellut pienyrittäjää kaltoin.
Edellämainutut syyt eivät tarkoita sitä etteikö keksijä voisi siltikin joutua huijauksen kohteeksi. Tietenkin silloin tällöin sitäkin tapahtuu. Mutta jos olet asioista hyvin perillä ja osaat turvata selustasi dokumentoimalla kehitysprosessin, esim. käyttämällä keksijän päiväkirjaa (jonka joku muu henkilö on allekirjoittanut päivämäärällä) tai jättämällä vaikka hyödyllisyysmallihakemuksen, pystyt dramaattisesti pienentämään riskiä että joku yritys varastaisi ideasi. Ja vaikka yritys siltikin vielä varastaisi ideasi, voit kuitenkin aina yrittää neuvotella heidän kanssaan rojaltista tai vähintäänkin jonkinlaisesta kompensaatiosta. Oikeuteen et mielelläsi halua mennä asiaa puimaan, koska se voi olla hyvin kallista ja viedä pahimmassa tapauksessa jopa vuosia.
Isot yritykset pelkäävät itseasiassa enemmän sinua kuin sinun tulisi pelätä niitä. Niillä on suurempi syy pelätä perättömästi syytetyksi joutumista (jo epäily on huonoa julkisuutta) kuin sinulla pelätä niiden varastavan ideasi.
Lisensointi vai oma yritys?
Nämä edellä esitetyt näkökulmat puhuvat vahvasti lisensoinnin puolesta suuressa osassa tapauksista, joissa yksityinen keksijä on kehittänyt jonkin yksittäisen tuoteidean. Mutta jos sinulta löytyy tahtoa, voimaa, motivaatiota, tarvittavaa kaupallista osaamista, rahaa, hyvä tukiverkosto ja ennen kaikkea paljon paljon aikaa, voi oman yrityksen perustaminen kuitenkin olla se sinun juttusi. Mutta älä silti unohda selvittää myös lisensoinnin mahdollisuutta.
Tulemme palaamaan lisensointiin aiheena uudestaan kesän aikana. Mutta aivan lähiaikoina pääsemme Suomi-Ideat blogissa hieman tämänkertaiseenkin aiheeseen liittyen tutustumaan erääseen hyvin mielenkiintoiseen kotimaiseen esimerkkiin teollisoikeuksien rikkomisesta erittäin ison yrityksen toimesta. Tämä siis tapahtui Suomessa ja suomalaisen suuryrityksen toimesta. Pysy siis valppaana ja ennenkaikkea, anna suomalaisten ideoiden virrata!
Lähde: Jutun neljän ensimmäisen kappaleen teksti on vapaasti suomennettu ja joiltain osin muokattu (sekä muutamia asioita lisätty) lisensointiekspertti Stephen Keyn InventRight.comiin kirjoittamasta "What is Licensing" -artikkelista. Joten siltä osin tekijänoikeudet, Information © Stephen Key Design, LLC.
Kun lisensoit tuotteen jollekin valmistajalle, ne mainostavat sitä, markkinoivat sitä, valmistavat sitä ja laittavat omat rahansa likoon. Sinun ei tarvitse itse sijoittaa projektiin suurta rahallista panosta tai ryhtyä pyörittämään omaa yritystä.
Toinen merkittävä lisensoinnin etu on se, että valmistajilla joille tarjoat tuotettasi lisensoitavaksi, on yleensä jo valmiiksi olemassa jälleenmyynti- ja jakelukanavat joihin ne voivat kytkeä tuotteesi suoraan. Jos perustat yrityksen itse, niin taloudellinen panostuksen lisäksi joudut myös aloittamaan käytännöstä tyhjästä ja luomaan uusia suhteita jälleenmyyjiin saadaksesi tuotteesi heidän valikoimaansa.
Tämä voi muodostua ongelmaksi, koska jälleenmyyjät eivät halua toimia yhden tuotteen yritysten kanssa. Jälleenmyyjät haluavat mieluummin toimia yritysten kanssa, joilla on kymmeniä, jopa satoja tuotteita. Monet jälleenmyyjät eivät ota vakavasti yhden tuotteen yrityksiä ja voivat olla huolissaan erityisesti siitä onko yritykselläsi tarpeeksi resursseja toimittaa tuotetta säännöllisesti ja sovitussa aikataulussa.
Kun lisensoit tuotteesi, valmistajalla on jo valmiina nuo tärkeat suhteet jälleenmyyjiin, ja heidän tarvitsee vain lisätä tuotteesi olemassaolevaan järjestelmään.
Entäpä taloudellinen puoli?
Kun perustat oman yrityksen ja aloitat valmistamaan tuotettasi, tulet todennäköisesti tarvitsemaan kymmeniä tai satoja tuhansia euroja tuotteesi valmistamiseen, markkinointiin ja jakeluun. Tämä huolimatta siitä vaikka yksittäisen tuotteesi valmistuskustannus olisi hyvin alhainen, vaikka vain joitakin senttejä. Eli tarvitset isoja summia rahaa markkinointiin, mainostamiseen, levitykseen, valmistamiseen sekä lisäksi työntekijöiden tai alihankkijoiden palkkioihin.
Silti ei tietenkään kannata heti sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että perustaa itse yrityksen ja aloittaa tuotteen valmistamisen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, että et tule olemaan tyytyväinen pieneen tuottoon suhteessa kaikkeen näkemääsi vaivaan. Lisäriskinä on myös se, että kilpailevat valmistajat saattavat päästä niskan päälle jos et saa tuotettasi markkinoille ensimmäisenä ja "ryminällä".
Kun lisensoit tuotteesi valmistajalle, niillä on tarvittavat taloudelliset resurssit usein jo valmiina. Lisäksi niillä voi olla jopa vuosikymmenien kokemus keksintöösi liittyvältä toimialalta. Kokemus ja taloudelliset resurssit ovat erittäin hyvä yhdistelmä, ja ryhtymisessä yhteistyöhön ison yrityksen kanssa piileekin lisensoinnin todellinen voima.
Lisensoidessa, lisensoija (valmistaja jolle vuokraat ideasi) sijoittaa omia rahojaan ja ottaa myös taloudellisen riskin. Ja jos jostain syystä homma ei onnistu ja ne esimerkiksi eivät suoriudu lisenssisopimuksessa sovitusta minimitavoitteesta, purkautuu sopimus ja sinä saat keksintösi oikeudet takaisin itsellesi. Siinä tapauksessa voit tietenkin sitten lisensoida sen jollekin muulle toimijalle, vaikkapa lisensoijan pahimmalle kilpailijalle. Tuotteen lisensoinnissa on siis huomattavasti pienemmät taloudelliset riskit kuin siinä että ryhtyisit itse valmistamaan ja markkinoimaan tuotettasi, eikä sinun esimerkiksi tarvitse ottaa lainaa taloasi tms. omaisuutta vastaan.
Toki jos yritysestäsi tulee tuotteesi ansiosta menestys, voi kokonaispalkkio olla huomattavasti suurempi kuin lisenssistä saatava rojaltitulo. Mutta jos vaikka lisensoisit Coca Colalle keksimäsi uuden pullonkorkkimallin, jota Coca Cola sitten valmistaisi miljardi kappaletta vuodessa, tulisi siitä ihan mukava tulo jos saisit rojaltia vaikkapa vain sentin sadasosan korkilta.
Paljonko lisensointi vie aikaani?
Ajankäyttöä vertaillessa lisensoinnin ja yrittämisen kesken ero muodostuu huomattavaksi. Lisensointiin riittää helposti vain muutama tunti viikossa. Sinulla voi olla täysipäiväinen leipätyö, oma muun alan yritys tai voit viettää paljon aikaa perheesi kanssa, mutta voit silti löytää hyvin aikaa tuotteen kehittämiseen ja sen lisensointiin.
Jos perustat oman yrityksen ja aloitat valmistamaan tuotettasi itsenäisesti, joudut helposti sitoutumaan projektiin pitkäksi ajaksi, jopa vuosikausiksi. Ja jos haluat yrityksestäsi menestyvän ja tuotteesi kunnolla markkinoille ja kaupan hyllylle, se yleensä tarkoittaa pitkiä työpäiviä ja -viikkoja ja pitkistä lomista saat usein vain haaveilla. Yrittäjähän on käytännössä 24/365 "töissä". Lisäksi oman yrityksen pyörittäminen saattaa etenkin vaikeita aikoja kohdatessa aiheuttaa ylimääräistä stressiä, ja sehän ei ole suositeltavaa.
Kun lisensoit tuotteen, valmistaja hoitaa kaiken tarvittavan liiketoiminnan, ja sinulle jää vapaata aikaa normaalia elämääsi varten. Toivottavasti käytät osan tuosta vapaa-ajastasi seuraavan ideasi kehittämiseen tuotteeksi ja sen lisensointiin, jotta pian alat saamaan rojaltikorvauksia myös siitä!
Miksi joku yritys haluaisi maksaa minulle uudesta tuote-ideasta? Eivätkö ne vaan varasta keksintöni?
On hyvin harvinaista että yritys huijaa yksityistä keksijää. Siihen on muutamia syitä. Yksi syy on se, että yrityksen eivät yleensä halua joutua edesvastuuseen sinulle aiheutuneista taloudellisista vahingoista jos pystyt todistamaan että ne varastivat keksintösi. Lisäksi ne eivät halua huonoa julkisuutta. Mikä yritys haluaa että sanomalehdissä ja mediassa olisi uutisia joissa kerrotaan kuinka he ryöstivät keksinnön yksityiseltä keksijältä? Ei mikään yritys. Nykypäivänä myös sosiaalinen media ja ns. "viharyhmät" ottavat helposti asian omakseen, jos ilmenee että joku suuryritys on kohdellut pienyrittäjää kaltoin.
Edellämainutut syyt eivät tarkoita sitä etteikö keksijä voisi siltikin joutua huijauksen kohteeksi. Tietenkin silloin tällöin sitäkin tapahtuu. Mutta jos olet asioista hyvin perillä ja osaat turvata selustasi dokumentoimalla kehitysprosessin, esim. käyttämällä keksijän päiväkirjaa (jonka joku muu henkilö on allekirjoittanut päivämäärällä) tai jättämällä vaikka hyödyllisyysmallihakemuksen, pystyt dramaattisesti pienentämään riskiä että joku yritys varastaisi ideasi. Ja vaikka yritys siltikin vielä varastaisi ideasi, voit kuitenkin aina yrittää neuvotella heidän kanssaan rojaltista tai vähintäänkin jonkinlaisesta kompensaatiosta. Oikeuteen et mielelläsi halua mennä asiaa puimaan, koska se voi olla hyvin kallista ja viedä pahimmassa tapauksessa jopa vuosia.
Isot yritykset pelkäävät itseasiassa enemmän sinua kuin sinun tulisi pelätä niitä. Niillä on suurempi syy pelätä perättömästi syytetyksi joutumista (jo epäily on huonoa julkisuutta) kuin sinulla pelätä niiden varastavan ideasi.
Lisensointi vai oma yritys?
Nämä edellä esitetyt näkökulmat puhuvat vahvasti lisensoinnin puolesta suuressa osassa tapauksista, joissa yksityinen keksijä on kehittänyt jonkin yksittäisen tuoteidean. Mutta jos sinulta löytyy tahtoa, voimaa, motivaatiota, tarvittavaa kaupallista osaamista, rahaa, hyvä tukiverkosto ja ennen kaikkea paljon paljon aikaa, voi oman yrityksen perustaminen kuitenkin olla se sinun juttusi. Mutta älä silti unohda selvittää myös lisensoinnin mahdollisuutta.
Tulemme palaamaan lisensointiin aiheena uudestaan kesän aikana. Mutta aivan lähiaikoina pääsemme Suomi-Ideat blogissa hieman tämänkertaiseenkin aiheeseen liittyen tutustumaan erääseen hyvin mielenkiintoiseen kotimaiseen esimerkkiin teollisoikeuksien rikkomisesta erittäin ison yrityksen toimesta. Tämä siis tapahtui Suomessa ja suomalaisen suuryrityksen toimesta. Pysy siis valppaana ja ennenkaikkea, anna suomalaisten ideoiden virrata!
Lähde: Jutun neljän ensimmäisen kappaleen teksti on vapaasti suomennettu ja joiltain osin muokattu (sekä muutamia asioita lisätty) lisensointiekspertti Stephen Keyn InventRight.comiin kirjoittamasta "What is Licensing" -artikkelista. Joten siltä osin tekijänoikeudet, Information © Stephen Key Design, LLC.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
